Vald

Johdanto

Cairnin viitteellinen ympäristö on nimeltään Vald, ja se kattaa kaikki rakennetut tai asutut maat, kaupungit, kylät, metsät jne. Nimenomaisella hallitsijalla ei ole merkitystä, sillä useimmat seikkailut tapahtuvat pienemmissä kaupungeissa ja kylissä, metsissä ja valtakunnan laitamilla. Useimmat asukkaat (alueesta riippumatta) kutsuvat paikallisia valtakeskuksia nimellä Kaupungit, toisinaan halventavasti.

Kylät ja kirkonkylät on rakennettu lähelle veden ja puutavaran lähteitä, päivän kävelymatkan päähän toisistaan. Suuremmat kylät saattavat tukeutua läheisiin maatiloihin ja metsästäjiin. Asutukset ovat usein järjestäytyneet tiettyjen elinkeinojen, kuten puutavaran, panimon, kalastuksen tai kaivostoiminnan ympärille, ja niiden arvokkainta omaisuutta suojelee Pellonvartija tai Pedonhoitaja.

Vakiintuneet polut suurempien kaupunkien välillä ovat melko yleisiä, kun taas kunnossapidettyjä teitä ei juuri ole, paitsi kaukaisiin kaupunkeihin vievät. Kiertelevät kauppiaat, Kattilamaakarit ja muut kaupustelijat kulkevat asutusten halki puolisäännöllisesti. Joskus he palkkaavat Eräratsastajia suojelemaan ja saattamaan suurempia karavaanareita tai Puronkulkijoita auttamaan matkustajien kuljettamisessa Jokimaille.

Pienimmissäkin kylissä saattaa olla oppineita kaupungeista: Kirjureita, Salaseppiä tai Vihertaitureita, jotka ovat kiinnostuneita läheisistä haudoista, hautakammioista ja Porteista. Usein Luunvartija tai Sienestäjä palkataan asiantuntemuksensa vuoksi, kun taas nokkelat seikkailijat pitävät huolta siitä, että Välskäri ei ole koskaan kaukana, kuten ei Taskuvaraskaan, jos hieman halpamaisemmat teot ovat tarpeen. Tietysti tämäntyyppisten seurueiden lähistöltä löytyy usein myös Puoskareita ja Jonglööreitä, jotka seuraavat kintereillä siinä toivossa, että hekin hyötyisivät seuraavasta suuresta löydöstä.

Korpeen astuvat palkkaavat alueen hyvin tuntevan oppaan, kuten Vaanijan tai Sulkatuulen, kun taas todella päättäväinen matkaaja kysyy viisautta Noidanpuolikkaalta tai Löytölapselta, jolla on jonkinlainen yhteys sen pimeisiin salaisuuksiin. Lähempänä rajaa Rajavartija työskentelee pitääkseen valtakunnan vapaana ulkopuoliselta vaikutukselta, kun taas Noidansurma pyrkii suojelemaan sitä sen sisäisiltä voimilta.

Korpi

Korpi ympäröi ja jakaa koko valtakunnan, eikä edusta vain yhtä metsää, vaan kaikkia metsiä. Korven asukkaat ovat kiivaan itsenäisiä ja uskovat että heitä koskee vain sen säännöt. Sen eri kansat, olennot ja armottomat luonnonvoimat ovat pitäneet ulkomaailman loitolla jo ammoisista ajoista lähtien.

Jokaisen metsän ytimessä on Sydänpuu, paikka jossa metsä on voimakkaimmillaan ja vaarallisimmillaan. Jokainen Sydänpuu on kasvanut yhdestä Sydänsiemenestä, jonka voi saada ainoastaan kuolevasta tai kuolleesta Sydänpuusta.

Korpea asuttavat oudot ja ihmeelliset olennot, kuten Hiidet, Henget, Puupaimenet, Peikot, Ihmissudet, Noidat ja jopa puhuvat kasvit ja eläimet. Useimmat ovat avoimesti vihamielisiä ulkopuolisia (erityisesti ihmisiä) kohtaan, mutta toiset ovat valmiita (toisinaan) neuvottelemaan niiden kanssa, jotka ovat osoittaneet kunnioitusta Korpea kohtaan. Luonnollisesti kaikki osoittavat äärimmäistä kunnioitusta keijukansaa (jota joskus kutsutaan myös Kalpeaksi kansaksi tai Naapureiksi) kohtaan.

Korpi ei tietenkään ole tyhjä ihmisistä. Ne, jotka selviytyvät (tai jopa kukoistavat) tällaisissa paikoissa, oppivat elämään metsän sääntöjen mukaan, sillä ne, jotka jättävät nämä säännöt huomiotta tai eivät hölmöinä noudata niitä, kohtaavat usein karmean lopun.

Juuristo

Juuristo on mysteerien ja kauhun maanalainen valtakunta, jossa valtavat luolat kohoavat tyhjennetyn valtameren kokoisina, ilman auringonvalon häivääkään. Siellä elävät olennot ja villieläimet ovat kehittäneet luonnollisia tapoja elää täydellisessä pimeydessä, joko sopeuttaen näkökykynsä toimimaan synkimmässäkin hämärässä tai jättäen näkemisen sikseen.

Porteiksi kutsuttuja sisäänkäyntejä Juuristoon on hajallaan ympäri maita, ja ne ovat yleensä piilossa tai voimakkaiden voimien suojelemia. Kun Portit on kerran avattu, vaaralliset olennot pääsevät niistä läpi ja pääsevät vapaasti heikkojen ja haavoittuvien kimppuun.

Vain rohkeat ja hölmöt astuvat Juuriston syvyyksiin, eivätkä useimmat palaa takaisin. Ne harvat, jotka palaavat, kuiskivat sanoin kuvaamattomista kauhuista ja pahasta älykkyydestä, joka vartioi kadonneita aarteita. Silti on aina niitä, jotka eivät voi vastustaa unohdettujen Muinaisesineiden, rajattoman rikkauden tai tiedon vetovoimaa, sillä on huhuja, joiden mukaan syvyyksissä asuu paljon villipetoja kiinnostavampia olentoja.